lauantai 18. tammikuuta 2014

Tulista ja tulisempaa!

Pakkanen paukkuu ja konttuuri jäähtyy. Jos lämmitys on rikki ja on viikonloppu, niin on vai  yksi keino hankkia sisäinen lämpö ja rauha. Sen nimi on Chili con carne. Sanon sitä sisäiseksi villapaidaksi. Chef on tyytyväinen haastetehtävään. Kaupassa käyntejä on ollut monta, koska ensimmäisellä kerralla ostetuissa chileissä ei ollut tarpeeksi potkua. Omat chilit ovat talviunilla. Osa on kyykähtynyt kylmyyteen. 
Tähän reseptiin kuului 7 palkoa tuoretta chiliä! Tietysti meidän Naga-chili on hereillä ja tuottava, mutta kun se on niin vahvaa, ettei voi kuin murusen laittaa keitokseen ja silti pääsee huuto! Anna maitua äkkivä! TULISTA Palopäällikkö!



Suosittelen kaikille pilkontaa! Se poistaa stressiä ja antaa mukavan tyydytyksen työn tuloksesta. Eniten rakasta Juliennen pilkkomista, koska se on niin nättiä. Tänään tarvittiin Brunoisea. Sekin rentouttaa, ja siinä on kuutioimista kerrakseen.
Omat soosit kannattaa tehdä alusta asti itse, vaikka tiskari huutaa armoa (siis minä) taas!

Kokkioppilas lämpeni keittiössä ja teki pico de calloa, salsa verdeä, quacamolea eli niitä sooseja. Avocado käy muuhunkin kun vaan pastaan!
Lopputuoksena oli kana quesadillaa ja chili  con carnea.
ja mikä parasta, tehtiin ruokaa kuin suurkeittiössä eli ensi viikon eväillä tarkenee töissä ja kotona. Nam, viva la Mexico ja SOL-olut. On siitä pitkäkaulisesta vaan niin mukava ottaa HUIKAT! VIVA Mehico!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti