Tulista ja tulisempaa!

Pakkanen paukkuu ja konttuuri jäähtyy. Jos lämmitys on rikki ja on viikonloppu, niin on vai  yksi keino hankkia sisäinen lämpö ja rauha. Sen nimi on Chili con carne. Sanon sitä sisäiseksi villapaidaksi. Chef on tyytyväinen haastetehtävään. Kaupassa käyntejä on ollut monta, koska ensimmäisellä kerralla ostetuissa chileissä ei ollut tarpeeksi potkua. Omat chilit ovat talviunilla. Osa on kyykähtynyt kylmyyteen. 
Tähän reseptiin kuului 7 palkoa tuoretta chiliä! Tietysti meidän Naga-chili on hereillä ja tuottava, mutta kun se on niin vahvaa, ettei voi kuin murusen laittaa keitokseen ja silti pääsee huuto! Anna maitua äkkivä! TULISTA Palopäällikkö!

Suosittelen kaikille pilkontaa! Se poistaa stressiä ja antaa mukavan tyydytyksen työn tuloksesta. Eniten rakasta Juliennen pilkkomista, koska se on niin nättiä. Tänään tarvittiin Brunoisea. Sekin rentouttaa, ja siinä on kuutioimista kerrakseen.
Omat soosit kannattaa tehdä alusta asti itse, vaikka tiskari huutaa armoa (siis minä) taas!

Kokkioppilas lämpeni keittiössä ja teki pico de calloa, salsa verdeä, quacamolea eli niitä sooseja. Avocado käy muuhunkin kun vaan pastaan!
Lopputuoksena oli kana quesadillaa ja chili  con carnea.
ja mikä parasta, tehtiin ruokaa kuin suurkeittiössä eli ensi viikon eväillä tarkenee töissä ja kotona. Nam, viva la Mexico ja SOL-olut. On siitä pitkäkaulisesta vaan niin mukava ottaa HUIKAT! VIVA Mehico!

Härkäviikko on namia

Härkäviikot alkoivat ruokajuhlilla! Pyysimme nuorison syömään sateisena sunnuntaina. Tarjolla oli rapupastaa. Pasta oli itse tehtyä, taikinapallerot olivat yön jääkaapissa ja sitten vaan pastakoneeseen kierrokselle. Tiikeriravun pyrstöt ja tomaatit pestiin ja pinjan siemenet otettiin esille. 

Oli jälleen kerran ihanaa ruokaa ja niin sopivan kevyttä tammikuun eka viikolle. 

Seuraavana viikonloppuna tehtiin sitten FUDGEa ja Hanna-tädin kakkuja, sekä minttusmoothieta.

Arvatkaa miten kävi! Leipuri pyysi viemään valmiit Hannat pellillä parvekkeelle ja minä lähdin vauhdilla. Astuin suoraan edellisen pellin päälle ja kakut muruiksi. Ai jai, taas meinasi Härällä keittiössä keittää yli...

Uuden vuoden juhlat

Hieno ruokavuosi 2013 on taaksejäänyttä historiaa tätä kirjoittaessa. Vuoteen mahtui monta makuhermoja kutkuttavia ja varsin nautittavia hetkiä. Parasta tietysti oli saada kokkioppilas saman katon alle kylmäkön kanssa. Kokkaus senkun jatkuu!

Järjestimme vanhemmilleni uuden vuoden vastaanottajaiset. Päätimme poiketa tavallisesta perunasalaatti ja nakkiosastosta hiemen parempaan suuntaan. Heti aamusta essut päälle ja jauhot esille. Teimme itse tavallista isompia kokojyväsämpylöitä ja pihvejä. Lisäksi rapeaa salaattia, sipulirenkaita, tomaatin viipaleita, cheddarjuustoa ja itsetehtyä chili -ja valkosipulimajoneesia. Lisäksi viipaloitiin tikkuperunoita, jotka uppopaistettiin öljyssä. Chef oli vauhdissa jälleen. Minä sain tehdä salaatin ja tiskata taukoamatta. Ihanaa! 

Leipuri Hiiva ja assistentti Jauho

Seuraavassa kuvia valmiista itsetehdystä hampurilaisesta ja ranskalaisten paistamisesta.

  Täydelllinen hampurilainen on tässä, upea makuelämys!

Revitty kassler

Meitin perheessä on nyt muotiruokaa, eli revittyä kassleria. Jostakin syystä aliarvostettu ruhon osa, joka saa kruununsa BBQ-kastikkeesta. Kastikeresepti on  suvun salaisista salaisin, vain mieheni enään tietää sen! No niin, asiaan...tärkeintä on siis kypsentää tämä possun niska kauan ja hartaasti, uinuen ihanien yrttien ja juuresten kera. Ja mikä tuoksu täyttikään keittiömme viikonlopun alkaessa. Voitte olla varmoja, että minä olin ensimmäisenä lautanen ojossa, kun pata otettiin uunista! Ah, mikä makuelämys-suussasulavaa pehmeää lihaa ja napakan tulista/savuista kastiketta ja niitä juureksi. Kyllä, olen taivaassa!

Paukkukoot pakkanen ja tuulkoot, minä olen turvassa makujen maailmassa! Jos kämppä ei muuten lämpene, niin avataan uunin luukku ja nautitaan tuoksusta. Siihen lasillinen hyvää punaviiniä ja rentoutuminen on täydellistä. 

Parasta kuitenkin on aina syödä isommalla joukolla ja tarjota ihanaa ruokaa sekä nauttia siitä yhdessä. Joten perustimme lauantaipäiväksi makkaratehtaan ja veimme sinne talon väelle eli vanhemmilleni valmiin ruoan. Jos meidän ruokapöydässä on hiljainen hetki, se tarkoittaa, että ruoka on niin maukasta ettei pysty puhumaan. Muutoin normalimeno on kuin italiasta, kaikki puhuvat yhtä aikaa ja vadit tyhjenevät vauhdilla. Bellissimo!

Lopuksi pieni makkarajuttu:
Se on teille tuttu!

Savupaprika-chilimakkaraa ja perinteistä joulumakkaraa! 

Sous Vide kaataa kaamoksen

Täällä ollaan täpinöissään! Hyvä niin, koska ulkona ei voi olla. Siellä on märkää, pimeää, mustaa ja vielä kerran mustaa ja synkkää. Me emme anna alkavan kaamoksen masentaa, vaan sytytämme a) chilivalot b) saunan (sähköisesti) ja c) no tulihan se sieltä TUIKUT. JA LIEDEN( meinas unohtua)
Asiaan, SOUS VIDE, kuulostaa maalikosta niin ranskalaiselta keittiöltä, niin että oksat pois. Jaa, mitä se siis on?
Se on, minulle kerrotaan keittiöstä: vakuumissa matalalla lämmöllä ja vesihauteessa kypsytettyä lihaa. NAM. Karppaaja tykkää :) Kuulopuheitten mukaan siihen voi saada kumppaniksi friteerattuja juureslastuja! Eikö oo ihanaa!
Ja en voi juoda kuin punaviiniä. Eiköookkiihanaa...?? Kokki jatkaa linjalla mistä aloittikin, siis VESI? eikä OLUTTA sen pitää olla. Johan se kaamos lähti kaatuun! Keittiössä pysytään pystyssä-AINA!


tv. Onnellinen rapuvaimo

Karppausta

Olen kesän aikana hieman pyöristynyt. Syytän kokkimiestäni ja hänen herkullisia ruokiaan tapahtuneesta. Vapautin hänet perunankeitosta ja olen päättänyt kokeilla LCD-ruokavaliota eli hyväkarppausta. Hyväkarppauksen ero normaaliin karppaukseen on se, että siinä on mukana sopiva määrä hiilihydraatteja. Viikon kokeilun jälkeen olo on loistava ja paino on tippunut. Vaan ruisleipää en ole suuhuni pistänyt!

Saltimboccakääryleet, lisänä risottoa (ei karppaajille).

Naudan ulkofilee pihvi kasviksilla ja maustevoilla.

Hämäläinen syksyinen omenakori.

Paistettu lohi hovimestarin kastikkeella eli katkarapumajoneesilla ja kukkakaaligratiini.

Kesä meni ja syksy saapuu jälleen

Kesä 2013 meni ja syksy saapuu

 

Rakkauden kesä 2013 alkaa olla lopuillaan. Lämpimät säät yllättäen jatkuvat vielä. Nyt laskeudumme rauhallisesti syksyyn, kaiken muuttotouhun jälkeen. 


Niin, kylmäkkö ja kokki ovat vihdoinkin pääsemässä saman katon alle! Nyt lähdetään sitten yhdessä keittelemään arkisia pottuja. Siis kokki muutti Ouluun ja lähti kouluun!


Sitä ennen ehdittiin vielä avata yhdeksi illaksi Parvekeravintola MICI`s Parolaan! Salut!